lauantai 24. elokuuta 2013

Neurakakut eli kauranekut

Neurakakkutaikinan maistelu suoraan kulhosta. Ai että.

Neurakakkuja – siis kauranekkuja – tehtiin kotona usein, kun olimme pieniä. Siirappi-voi-sokeri-kauraseoksen vuosikausia jatkuneen mussuttamisen jälkeen emme ole enää niin pieniä. Mutta nami nam sitä keksitaikinaa! Myönnän, että lapsena useammin kuin kerran sekoitimme tätä neurakakkutaikinaa (ilman soodaa), piilouduimme kulhon kanssa saunaan ja hotkimme taikinaa "raakana".

Neurakakut ovat täydellinen makeanhimon taltuttaja. Ei niitä oikeasti jaksa syödä kuin pari ruudun muotoista keksiä kerrallaan. Lapsen makeannälkä kuitenkin on, kuten hyvin tiedämme, suunnaton. Vanha resepti piti tällä viikolla kaivaa esiin rasvan ja taikinaroiskeitten sotkemasta leivontakirjastamme, kun halusin tarjota jotain herkkua koulusta tuleville yläkoululaisille. Nekut katosivat hetkessä nälkäisiin suihin.

Neurakakut on leikattu suunnikkaan eli ruudun muotoisiksi, mikä ei juuri erotu kuvasta.

Neurakakkujen valmistus alkaa sillä, että sulatettuun 125 g voikönttiin sekoitetaan ½ dl siirappia ja 1 ½ dl sokeria. Uskomattoman herkulliseen makeaan mönjään yhdistetään (keskenään sekoitetut) kuivat aineet:  6 dl kaurahiutaleita, 2 rkl vehnäjauhoja, 1 tl vanilja- tai vanilliinisokeria ja 1 tl ruokasoodaa. Mikäli aiot maistella taikinan sellaisenaan, jätä sooda pois. ;)

Alkuperäisessä, jostakin lehdestä leikatussa nekunmakuisten kauraneliöitten reseptissä painotetaan, että taikinaseos on sekoitettava puuhaarukalla. Kyseistä käskyä älköön jätettäkö noudattamatta.

Taikina levitetään leivinpaperoidulle pellille ja paistetaan 175 asteessa 12–15 minuuttia. Kun neurakakku otetaan uunista, leivinpaperi leivonnaisineen kannattaa heti ujuttaa pois pelliltä jäähtymään muualle (tasaiselle alustalle). Kuuma ja pehmeä taikinalevy kannattaa myös leikata ruuduiksi heti paiston jälkeen. Sitten neurakakun annetaan jäähtyä, mikäli maltetaan odottaa, minkä jälkeen hotkiaiset voivat alkaa. Neurakakku toimii äärettömän hyvin kahvin kanssa.

Jos neurakakkua sattuisi jäämään mässäilystä yli, se säilytetään kuivassa paikassa (ei siis esim. jääkaapissa). Keksit ovat aluksi pehmeitä, mutta ne jämäköityvät jäähtyessään.

1 kommentti:

  1. Ah, kiitos sulle tästä! Mä oon niin haaveillu lapsuuteni herkusta jota kaverin kans aina tehtiin kun siellä yökyläilin. Olen silloin tällöin tätä ohjetta metsästelly. Nimestä ei muistikuvia ja vielä vähemmän siitä mistä resepti aikoinaan oli peräisin. Tässä joku aika sitten tämä sattui kohdalle ja olen jo tätä testannukki. Nom nom. Olipa namia :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...